 |
|
 |
|
i. Amar Azabat ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
ii. Gahket Amar ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
iii. Kareef El Amar ox EVM |
| iie. Madeeha ox EVM |
ie. Adeebah ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
iei. Abu al Khayr ox EVM |
| iee. Adilah ox EVM |
e. Scher Nazera ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
ei. Galdoon ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
eii. Gole Sangam ox EVM |
| eie. Dhakiyah ox EVM |
ee. Shaylia ox EVM arab. täysiverinen (SEA), ei rek. |
{ |
eei. Zemestoon ox EVM |
| eee. Shakeerah ox EVM |
|
|
 |
|
 |
Sukuselvitys
Chekeer El Amar polveutuu puhtaista egyptiläisitä linjoista, mutta sen sukutaulusta kolmesta ensimmäisestä polvesta löytyvät hevoset ovat vaikuttaneet pääasiassa Yhdysvalloissa, ja moni niistä on myös siellä syntynyt ja kasvanut. Iii.
Kareef El Amar ox on kuitenkin tässä poikkeus, sillä ori asui koko ikänsä maineikkaassa siittolassa Saudi-Arabiassa. Ori polveutuu suoraan eräästä siittolan kantaoriista, ja se jätti useita menestyneitä ja arvostettuja jälkeläisiä. Iie.
Madeeha ox on niinikään peräisin samasta siittolasta, mutta se myytiin kuusivuotiaana kantavana Yhdysvaltoihin, jossa se varsoi tämän yhden kerran, mutta varsa jäi valitettavasti tamman ainoaksi, kun Madeeha katkaisi pahasti jalkansa laitumella ja jouduttiin lopettamaan vain kahdeksan vuoden iässä. Tamman ainoaksi jälkeläiseksi jäänyt ori, ii.
Gahket Amar ox, puolestaan eli hyvin pitkäikäiseksi. Ori ei itse kilpaillut missään lajissa juuri ollenkaan, vaan se vietti pitkän ikänsä omistajansa silmäteränä ja yksityishevosena. Näyttelyissä ori sen sijaan kävi, ja se menestyikin siinä määrin, että se kantakirjattiin lopulta I-palkinnolla. Hienoista sukujuuristaan johtuen oriita käytettiin myös jalostuksessa, ja se jätti kolmisenkymmentä jälkeläistä, joista huomattavan useilta löytyy isänsä tapaan hienoja saavutuksia näyttelyiden parista, minkä lisäksi moni näistä myös kilpaili mukavasti menestyen, ja oriin jälkeläisiltä löytyy kisatuloksia monesta eri lajista kouluratsastuksesta matkaratsastukseen.
Isän emän puoleisesta suvusta puolestaan löytyy Yhdysvalloissa vaikuttaneita laukkaratsuja. Iei. Abu al Khayr ox on menestyksekkäästi pitkillä matkoilla juossut komea ruunikko ori, joka tunnetaan luonteeltaan räiskähteleväisenä ja vaativana. Oriilla oli kuitenkin tietty hoitaja, jonka käsissä se oli kuin sulaa vahaa, mikä oriin parissa työskentelevien onneksi tasoitti huomattavasti tämän hevosen kanssa työskentelyä kotioloissa. Kilparadoilla, kun oriin rakastama ja kunnioittava hoitaja ei tietenkään voinut jatkuvasti olla oriin rinnalla, oriin tulinen luonto tuli taas aina ilmi, mutta onneksi tähän luonteeseen liittyi myös piinkova voitontahto, minkä seurauksena Abu al Khayr sijoittuikin useasti, ja sen uran tuloksena kertyi näin ollen huomattava summa rahaa. Kilpauransa loputtua ori vietti monta vuotta jalostuskäytössä, minkä jälkeen se siirtyi viettämään rattoisia eläkepäiviä luotetun hoitajansa hellässä huomassa. Iee. Adilah ox oli yksi viimeisiä Abu al Khayrin astumia tammoja. Adilah oli myöskin laukkapainotteinen, ja se aloittikin kisauransa lupaavissa merkeissä, mutta valitettavasti radalla tapahtunut loukkaantuminen katkaisi tamman kilpailemisen ennen kuin se ehti saavuttaa mitään suurempaa. Tamma kuitenkin polveutui suvusta, joka tunnettiin hyvien laukkahevosten periyttäjänä, joten se siirtyi loukkaantumisesta toivuttuaan siitoskäyttöön. Tamma sai kuusi jälkeläistä, joista viisi jatkoi emänsä jalanjäljissä laukkaratsuina menestyenkin ihan mukavasti. Varsoista kuudes ja viimeinen, ie. Adeebah ox, kuitenkin päätyi tekemään kisauransa muussa lajissa kuin laukkakisoissa. Tämänkin oli tarkoitus päätyä laukkaratsuksi muun sukunsa tapaan, mutta pian kävi ilmi, ettei Adeebahilla ollut edellytyksiä tähän. Kyse ei niinkään ollut lahjojen puutteesta kuin siitä, että tammalla ei tuntunut olevan lainkaan kiinnostusta laukoissa kilpailemista kohtaan. Adeebah juoksi harjoituksissa ihan mukiinmeneviä aikoja, mutta kilpailutilanteessa se jäi aina viimeisten joukkoon. Niinpä tamma pian myytiinkin uudelleenkoulutettavaksi yksityishenkilölle, joka kouli tammasta itselleen western-ratsun reining-luokkiin. Tamma kilpaili uuden omistajansa kanssa westernkisoissa usean vuoden ajan, ja jätettyään kisakentät taakseen tamma astutettiin pariin kertaan.
Adeebahin varsoista ensimmäinen jäi tamman omistajalle harrasteratsuksi, eikä se saavuttanut pahemmin mitään mainittavaa. Tamman jälkeläisistä toinen, Chekeer El Amarin isä Amar Azabat ox, puolestaan myytiin nuorena arabikasvattajalle, joka oli innoissaan saadessaan siittolaansa näinkin maineikkaasta isälinjasta polveutuvan orin. Amar Azabatille asetettiin suuret odotukset, joita ori lunasti hieman vaihtelevanlaisella menestyksellä. Rakenteeltaan se oli erinomainen, ja niinpä se niittikin menestystä näyttelyissä ja se kantakirjattiin korkein pistein I-palkinnolle. Kilpailutulosten suhteen menestys puolestaan ei ollut aivan niin helposti saatavissa. Ori aloitti kisaamisen westernin parissa, mutta koska ori oli luonteeltaan kuin tuuliviiri ja näin ollen kovin arvaamaton, niin kilpailutilanteessa ei koskaan osannut ennalta arvata, miten käy. Kun kaikki sujui putkeen, ori oli lähes poikkeuksetta sijoittuneiden joukossa, mutta silloin, kun oriilla oli yksi "huonoista päivistään", se kaahaili häntä putkella koko kentän läpi ja heitteli yleisön kauhistukseksi (ja osan iloksi) näyttäviä pukkihyppyjä, ei niinkään siksi, että se olisi ollut vihainen, vaan siksi, ettei sitä yksinkertaisesti huvittanut ryhtyä tekemään asioita, joita olisi pitänyt, kun oli niin paljon hauskempaa vain painaltaa menemään. Tästä tuskastuneena oriin omistajat päätyivät kokeilemaan oriin kanssa lopulta useaa eri lajia niin westernin parissa kuin koulu- ja esteratsastuksessakin ja loppujen lopuksi matkaratsastuksessa, jossa ori saavuttikin jokusen hienon sijoituksen. Lopputuloksena ei kuitenkaan ollut kovin mainittavaa menestystä missään orin kokeilemassa lajissa, ja niinpä omistajat lopulta tyytyivät siihen, että oriilla oli hieno suku ja erinomainen näyttelymenestys. Eipä kyllä siinäkään tosiaankaan ole lainkaan valittamista, vai mitä?
Myös Chekeer El Amarin emän puoleinen suku on pääasiassa Yhdysvalloissa vaikuttanutta. Eii. Gole Sangam ox on tosin Egyptissä syntynyt, mutta se myytiin kahdeksanvuotiaana Ranskaan, josta se vuotta myöhemmin päätyi lopulta Yhdysvaltoihin. Tämä kimo ori oli alkujaan seuraamusta siitä, että muuan ori oli päässyt karkaamaan tarhastaan laitumelle, jossa laidunsi muutama nuori tamma, eli se toisin sanoen oli vahinkovarsa. Gole Sangamin emä oli oriin syntyessä hyvin nuori ja varsominen oli pitkä ja vaivalloinen, mutta lopulta kaikki kuitenkin onnistui, ja tuloksena oli kuikelokoipinen, terve orivarsa. Tallin väen huojennus muuttui kuitenkin pian pettymykseksi, sillä muutaman kuukauden kuluttua varsan syntymästä todettiin, että vahinkovarsa tai ei, niin lopputulos oli jotakin ihan muuta kuin mitä oli odotettu. Varsa oli luonteeltaan hyvin arka ja säikky, ja lisäksi ulkomuodoltaan kuin mikäkin romuluinen hirvitys. Suunnitelmissa oli myydä varsa pois heti kun mahdollista, mutta tallinomistajan poika kiintyi kovasti tähän pikkuhevoseen, ja sen sijaan että ori olisi myyty muualle heti vieroituksen jälkeen, se saikin jäädä syntymätallilleen asumaan. Tämän päätöksen tehdessään tallin väki tuskin tiesi, että tätä päätöstä he eivät tulisi katumaan. Ikääntyessään Gole Sangam nimittäin koki varsinaisen muodonmuutoksen - jo parivuotiaana se oli kuin aivan eri hevonen. Nuori ori oli saanut rohkeutta ja itsevarmuutta, ja loppujen lopuksi siitä oli tullut jopa sangen komea ilmestys. Parasta oriissa olivat kuitenkin sen käyttöominaisuudet. Se oli herkkä ja valpas ratsastaa, sillä oli loistavat askellajit, ja se oli hyvin kestävä. Myöhemmin Gole Sangamin syntymätalli kuitenkin joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja ori myytiin Ranskaan, jossa se ehti majailla vuoden, ennen kuin se myytiin eteenpäin Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa ori päätyi miehelle nimeltä Mark Grant. Grant ihastui hevosen erinomaiseen ratsastettavuuteen, ja rupesi pian kilpailemaan sillä westernkisoissa. Gole Sangamin ja sen uuden omistajan välille rakentui kiinteä side, joka näkyi myös ratsukon työskentelyssä, ja pari alkoi kerätä voittoja ja sijoituksia. Kuitenkin vain kolmen vuoden kuluttua Gole Sangam joutui liikenneonnettomuuteen, josta se selvisi täpärästi hengissä. Oriin kisaura kuitenkin katkesi tähän loukkaantumiseen. Grant tietysti piti hevosystävänsä tästä huolimatta, ja ori vietti loppuikänsä rauhallisesti laiduntaen ja kevyitä maastolenkkejä tehden sen verran mitä loukkaantunut jalka antoi myöten. Gole Sangam jätti kolme varsaa kahdesta eri tammasta.
Gole Sangamin ainoaksi jääneen orivarsan emä on eie. Dhakiyah ox. Tamma tuotiin parivuotiaana emänsä ja yhden muun tamman kanssa Yhdysvaltoihin erään arabianhevossiittolan omistukseen.
(Sukuselvitys kesken.)