Tacumseh muutti Ashcroftin omistukseen elokuussa 2009. Ori on erityisesti hoidettaessa äärimmäisen kiltti, mutta tarvittaessa siitä löytyy myös ruutia ja vauhtia, ja tämä tekeekin siitä juuri sopivan vaihtelevanlaisen mutta silti luotettavan persoonan. Vaikka Tacumseh onkin todella helppo käsitellä löytyy siltä myös tiettyjä orimaisia piirteitä, jotka eivät kuitenkaan haittaa arkielämää, ja voikin sanoa että Tacumseh on oikea hyvin käyttäytyvän oriin perikuva. Se on kuuliainen ja kunnioittaa aina ihmistä, ja rakastaa huomiota ja rapsutuksia, joita se saakin runsain mitoin hurmaavan olemuksensa ja luonteensa ansiosta. Tacumsehista löytyy juuri oikeassa suhteessa rauhallisuutta ja toisaalta taas myös sitä jo mainittua vauhtia, minkä ansiosta siitä pitääkin moni.
Hoidettaessa ja käsiteltäessä Tacumsehista ei ole oikein muuta sanottavaa kuin se, että se on erittäin helppo käsitellä kaikin puolin. Sellaista hoitotoimenpidettä ei taida ollakaan joka tämän ponin kanssa aiheuttaisi ongelmia, vaan kaikki pesusta, varusteiden laitosta ja traileriin menosta lähtien sujuu kivuttomasti ja rutiinilla. Tämä onkin hyvä, sillä usein tuntuu siltä että Tacumsehia saa olla pesemässä, jynssäämässä ja puunaamassa enemmän kuin normitapauksessa - Tacumsehin lempipuuhaa on näet etsiä laitumelta ja tarhasta se kaikkein mutaisin kohta, johon on kivaa heittäytyä piehtaroimaan, ja ori tuntuukin olevan ravan ja kuran peitossa heti kun silmä välttää. Talutettaessa Tacumseh pysyy loistavasti hanskassa, kun taluttaja ei itse rupea hermoilemaan. Taluttajan itse ollessa epävarma tuntuu epävarmuus tarttuvan Tacumsehiinkin, mikä saa sen säikkymään kaikkea sellaista, mihin se ei normaalisti kiinnittäisi mitään huomiota, ja sitten talutusmatka mennäänkin pomppien ja steppaillen ja säikkyen. Siksipä ihan ensikertalaiselle ei Tacumsehia kannata antaa taluteltavaksi, mutta hermonsa hallitsevan taluttajan kanssa ei tässäkään asiassa ilmene ongelmia.
Ratsastettaessa Tacumseh on kokeneen ratsastajan kanssa todella mukava ja toimii hyvin. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä jos selkään nousee kokematon ja epävarma ratsastaja, Tacumseh tuntuu imevän epävarmuutta ratsastajastaan, ja seurauksena onkin sitten jokaisen puun, pensaan ja näkymättömän mörön säikkymistä ja jopa pukittelua ja muuta säntäilyä. Ori hakee vaistomaisesti tukea ja kontaktia kulloiseenkin ratsastajaansa, ja jos ratsastaja onkin pelokas ja epävarma niin homma ei taatusti tule toimimaan. Tacumseh tarvitseekin selkeästi ratsastajan, joka ei vähästä hätkähdä ja tietää mitä tekee - tällöin ongelmia ei esiinny. Parhaimmillaan Tacumseh on ratsuna joustava, rennon vauhdikas ja eteenpäinpyrkivä. Kouluradan kiemuroiden vääntämiseen Tacumseh menettää nopeasti mielenkiintonsa, ja lakkaa nopeasti yrittämästä parhaansa jos kokee kouluharjoittelun liian monotoniseksi touhuksi. Siksi auttaakin, jos Tacumsehin kanssa tekee harjoitusten välillä jotakin ihan muuta ja pitää harjoitukset sopivan lyhyinä ja vaihtelevina. Oriin kutsumuslaji on esteratsastus, ja se rakastaakin hyppäämistä kaikessa muodossa, oli sitten kyseessä kentälle rakennetut esteet tai maastoreitin varrella lojuva tukki. Tacumsehilla on luonnostaan hyvä hyppytyyli ja osaavan ratsastajan kanssa esteradat suoriutuvat kuin tanssi. Myös maastossa ratsastus on Tacumsehin mieleen. Rauhallista köpöttelyä enemmän se kuitenkin nauttii siitä, kun pääsee kunnolla painelemaan vauhdilla laukkasuorilla ja maastoesteillä.